sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Synttärisäpinää



Viikko sitten juhlittiin meidän viisivuotiasta. Tälläkertaa järjestin kaverisynttärit, ensimäiset laatuaan meidän perheessä! Vieraat oli 2-6 vuotiaita, yllättävän yksiin meni tekemiset tällä porukalla. Ohjelma eteni vapaasti parin tunnin ajan, kovin paljon en etukäteen miettinyt mitä tehdään. Ongintaa oli sekä yksi leikki, se jossa istutaan piirissä ja lattialla on muutama lelu. Yksi ottaa lelun lattialta ja sillävälin muut pitää silmät kiinni, sitten he koettavat arvata mikä lelu puuttuu. Se sujui nuorimmasta vanhimpaan kaikilta! Olin varannut synttäreille aikaa kaksi tuntia, ja se oli oikein sopiva aika. Lapset olisivat viihtyneet pidempäänkin, useampi sanoi ettei halua vielä lähteä kun äitit ja isät tuli hakemaan. Joten kaikesta päätellen hyvin meni! Minua vähän jännitti miten saan pidettyä hommat hanskassa mutta yhtiä jääkaappiin unohtuneita suklaa popseja lukuunottamatta taisin selvitä.. :)



Juhkahumu on hiljalleen laskeutunut, arkea on vauhdittanut muut menot. Lasten tämän viikon kohokohta oli ehdottomasti tivolikäynti. Lähdin sinne voimiani uhmaten yksin kolmen lapsen kanssa, en malttanut jäädä kotiin noin hienona päivänä, kun mies lähti harrastuksiinsa. Vannotin lapset pysymään vaunujen vierellä, tytölle laitoin turvarepun selkään. Hyvin meni, porukassa pysyttiin! Sovintokin säilyi, tyttö on onneksi vielä niin pieni ettei hänelle ole väliä mihin laitteisiin menevät, pojan johdolla valitsivat kieputtimet.. :)

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Kepeää


Kevät on tuonut tullessaan heleitä värejä eri muodoissa: valitsin kukkakaupasta erilaisia pinkin sävyisiä kukkia, lapsille löysin ihanat turkoosit farkut kirpparilta. Vauvan bodyssa seikkailee kepeät kuumailmapallot.. Pojan syntymäpäiväjuhlien väreiksi olen kuin itsestään tullut valinneeksi näitä samoja sävyjä. Siinä kohtaa kun pohdiskelin pom pomien askartelua, tömähdin todellisuuteen, että poika täyttää jo viisi eikä taida haluta kovin hörselöisiä koristeita.. Pom pomit jäi askartelematta mutta muuta mukavaa ollaan tehty ja touhuttu synttärivalmisteluina. Oikea syntymäpäivä sattui arkipäivälle, mutta juhlat on lauantaina. Oikeana synttäripäivänä herätettiin poika onnittelulaululla ja hartaasti odottamansa paketin sai laulun päätteeksi. Sieltä löytyi kuin löytyikin se legopaketti jota oli toivonutkin! Puoli päivää hän sitä kokosi, ja mikäs sen mukavampaa tuon pojanviikarin mielestä.



Meidän perheen uusi suosikkipeli on muuttuva labyrintti. Ihan superholpoilla säännöillä aloitettiin, mutta yllätyin miten nopeasti Poika alkoi hahmottamaan miten saa muodostettua reitin haluamansa kuvan luokse. Me aikuiset nostettiin kuva kerrallaan, lasten kortit levitettiin riviin josta he saivat valita mitä milläkin vuorolla etsivät. Nykyään Poika haluaa tehdä niinkuin aikuisetkin, nyt on hänelläkin yksi kortti kerrallaan auki. Jos oikein hankala paikka tulee niin kysyy aina että :"äiti jos sinä olisit minä ni mitä tekisit nyt?" Tyttö näppäränä hurauttaa linnun tietä sinne tänne, näin aluksi hänen kanssaan riittää että osaa odottaa omaa vuoroaan eikä revi odotellessaan korttejansa. Yhden silppusi jo, mutta siihen yhteen se onneksi jäi. Sittemmin ihan nätisti käsitellyt noita.. Sitä mukaa kun me muut päästään korteistamme eroon, tyttö asettelee ne omaan riviinsä. Toteaa vaan että "Kattokaa miten huljan paljon minulla on koltteja!"