Tehottomuus

Hetkittäin, päivittäin tulee ihan hurja tehottomuusvaihe päälle, ei saa mitään aikaseksi, vaikka tekemistä olis vaikka millä mitalla! Ihan sellainen että ei tiedä mistä päästä alottaisi. Pitäisi joutua jo, mutta tässä vaan istun! Paljosta tekemisestä huolimatta niiden tekemiseen ei ajallisesti ehkä menisi kuin maksimissaan tunti (koti kuntoon ja omat reissuvaatteet reppuun, kaikkien muiden kamppeet on pakattuna) mutta ei.. Täytyne tiputtaa lisäkuppi kahvia.

Illalla noustaan hetkeksi siiville. Tiedossa juhlia, shoppailua, kyläilyä, ystäviä! <3

Reissun päätteeksi pysähdytään vielä yönseuduksi kylpylään. Kaikkea mukavaa tiedossa.

Taas vaunukuumeessa

Tuplarattaat lähti uuteen kotiin muutama viikko sitten, ja sen jälkeen olen haaveillut uusista rattaista noiden yksikkövaunujen lisäksi. Tuplat myin lähinnä sen takia ettei niillä ollut käyttöä. Sen verran täytyy kehua niitä (Emmaljungan Twin nitrot) että meidän käytössä ne oli just parhaat! Tykkäsin että ne oli kunnolla tilavat, lapset istuivat vierekkäin ja ne kääntyvät etupyörät oli ihan ehdottomat. En olisi suostunut alkuunkaan tuplia ottamaan neljällä isolla renkaalla, kun siihen mennessä en yksikkövaunujakaan suostunut ottamaan muilla kuin kääntyvillä eturenkailla. Noh, sittemmin nuo perusvaunut meillekin tuli, ja oon tykännyt. MUTTA, kääntyväpyöräisetkin tarvitaan tuonne kaupungille. Tai huomattavasti pienemmät ainakin. Lenkkikäytössä nuo nykyiset on hyvät, mutta kaupungilla tuntuu että ois ihan kiva olla näppärämmillä rattailla liikenteessä. (Tähän autottomaan elämäntilanteeseen ei oo mitään järkee alkaa mitään matkarattaita miettimään kun rattaita ei ikinä kasata) Lisäksi nuo nykyiset kankaat on niin aran väriset ettei niitä lenkkikäyttöön kannata jättää. Uudet siis tarvitaan! Tai kahdet, saa nähdä milloin saan. Oon tottakai jo haaveillut jos vaikka minkälaisista, mutta Emmaljunga sen olla pitää.. Toistaiseksi en ole tehnyt mitään haaveilua kummempaa asian eteen, koska sehän tarkoittaa että pitää syödä sanansa. Päätin aikoinaan etten ota näitä nykyajan rempulajarruisia meille, mutta muuta ei ole saatavilla.

Pinkit vaunut olis ihan kivat, mutta kuulemma T ei suostuis lähteä niillä liikenteeseen ainakaan yksin. No höh. Ei tarvitse hävetä! :D Eli vissiin jotain rauhallisempaa värimaailmaa on toiselta puolen toivomuksessa. Tumma violetti olis toinen ihana. Kumpaakaan näistä väreistä ei vaan enää valmisteta. Se tuottaa ongelmaa aikalailla.. Uudet on aina uudet, ja toisekseen käytetyt ei ole juuri sen halvemmat, varsinkaan jos myyjä sattuu huomaamaan että tykkään väristä ihan hurjana! Luulevat että silloin maksankin hurjana, mutta eieie.. Sama siis osta liikkeestä, ja koettaa myydä sitten eteenpäin kun haluaa vaihtaa. 

Se, mikä tässä uusien hankinnassa jarruttaa on että ensin pitäisi saada myytyä nuo omat rattaat. Niistä on vaan muodostunut aikamoiset kiusankappaleet. Pääosin keinonahkaa olevat kankaat on alkanu muuttua polka dot- kuosiksi (mieheni ilmaisu asialle), varsinkin kuomu on täpötäynnä jotain kummaa pistettä, ihan kuin olisi hiekanmuruja täynnä. Pesemällä ne ei lähde pois. Ostin vaunut uutena marraskuussa, ja nyt ne on ihan kamalan näköiset minun mielestä. Vein ne tottakai liikkeeseen ja sieltä tehtiin reklamaatio, mutta se tuli heti takasin. Piti kuulemma pestä kuomu Vim- hankausaineella, mutta ei se silläkään lähtenyt. Arvasin! Siinä oli kaikki mitä myyjäliike pystyi tekemään. Tein sitten itse uuden reklamaation maahantuojalle, ja sieltä sanottiin että voin lähettää kuomun sinne tarkistukseen. Sinne meni kuomu, ja tänään tuli puhelu että ovat tarkistaneet kuomun eivätkä tiedä mikä juuri tuossa minun tapauksessa on pielessä. Ei siis tullut ratkaisua asiaan, mutta lupasivat lähettää sen Ruotsiin tutkittavaksi. Eikun vaan, kunhan minä saisin uuden kuomun tai omani takaisin ilman pilkkuja! Asian laita on nyt niin että Ruotsin reissuun voi mennä vaikka kaksi kuukautta. Täällä ollaan nyt varakuomulla ja vähän hassultahan tuo näyttää kun ei kuulu mun vaunujen väreihin ihan, mutta onpa valkoinen kuitenkin! Kivat tikkauksetkin on, ja kuomussa päätytasku, sitä ei omassa ole.. :) Kukaan ei voi ainakaan sanoa että olisin pitänyt huonoo huolta näistä vaunuistani, liikkeestä saatu lainakuomu on paljon huonommassa kunnossa kun minun! ;) Siellä on tietenkin säilytetty tätä varaston hyllyllä nipussa, kun minulla on aina kuomu auki. Keinonahka ei uskoakseni kestä hirveästi noita poimuja, vaan se alkaa myöhemmin niistä kohdista hapertumaan.

(oikealla oma ja vasemmalla lainattu)

Ollaan täällä ihmetelty tuota meidän Tyttöä, kun se niin hurjasti on innostunut kävelemään. Vielä ei ole kymmenkuinen, ja kävelee jo pikkusia matkoja. Eilen vielä nousi seisomaan vähän ennenkun pääsi esim tuolin luo, eli otti muutamia askeleita. Äsken nousi seisomaan keskellä olohuonetta ja lähti tepsuttelemaan keittiötä kohti. Pari metriä pääsi hienosti! En usko näkemääni! :D Vastapainona hän tarvitsee sitten paljon syliä, että rohkenee taas mennä. Tuntuu että enemmän kun vaikkapa viime viikolla Tytöltä tulee "sylipyyntöjä".

Molo kidsiä

Arpaonni suosi minua, voitin viikko sitten Facebookin arvonnassa Molo kidsin kurahousut Pojalle. Sain valita otanko oranssit vaiko keltaiset, ja koska oranssi on niin vieras väri mulle niin otin pirteät keltaiset! Sattu ajankohtaiseen saumaan siinämielessä että olin vetkutellut kuristen ostoa viikkotolkulla, ja ei mennyt montaa päivää kun olin Reimat ostanut niin sain viestin että voitin! On nyt sitten kahdet. Niitä Reiman housuja oli ennätetty (ehkä) päiväkodissa käyttää kerran-pari, ja mietin että voi kun olisin vielä viivytellyt, niin en olis turhaan ostanut. Minusta kurahousut maksaa ihan liikaa nimittäin! Noh, kun sitten paketti tuli kotiin niin en enää harmitellut. En minä raaski käyttää noita keltaisia! Ne on niin vaaleat siinämielessä että tuolla pikkukivi/hiekkakuorrutteisilla lumikasoilla leikkiessä nämä on varmaan hetkessä "mustat"! Roikutan näitä siis kaapissa väriläiskänä! :) Menkööt ne tummat tuolla kevätrymyissä. Ja toisekseen, ei tarvitsee kiikutella edestakaisin kun on kotonakin omat housut.

Samaan syssyyn kurisvoiton kanssa pyörittelin mielessäni ajatusta keväthaalarista. Päiväkodissa mennään edelleen toppahaalarissa (josta kerroin syksyllä). Kaikilla muillakin lapsilla näyttää olevan samat haalarit käytössä kun talvellakin, eli en ole ihan viimesten joukossa siirtymässä keväthaalareihin vaikka siltä tuntuikin! Aamulla on vielä sen verran viileää että toppapuvussa ei läkähdy, mutta on kyllä pitänyt painottaa monta kertaa että älkää lisätkö Pojalle uloslähtiessä YHTÄÄN mitään muuta vaatetta kun mitä minä sille olen aamulla pukenut päälle! Yksikin päivä oli  kahdet housut ja kahdet pitkähihaiset laitettu päällekäin, molemmat  oli läpimärkiä kun riisuin Pojan kotona. Kyllä vähä ärsytti. Eivät tahdo näköjään uskoa että se Pojan haalari on oikeasti sellaisenaan hyvä vaikka olis kakskymmentä pakkasta. Olen sitten hakenut Pojan pois ennen kun he lähtevät iltapäivän ulkoiluihin, kun ei ole sellaista settiä jolla menis molemmat ulkoilut! ;) Nyt sellainen on melkein kasassa, päätin ostaa välikaudeksi Molo Kidsin haalarin. Huomenna (jos tämä kamala kurkkukipu antaa armoa) käyn Jesper&Juniorin puolihintapäivillä etsimässä fleecehaalaria. Tässä mustassa haalarissa ei ole mitään vuorta, niin varmasti kylmä tulee ilman fleeceä tai muuta vuorta..

Molo Kids on meillä uusi merkki, kokeillaampas miten tämä kestää meidän menossa. Tämä tulee oikein suurkulutukseen, jokapäiväiseen käyttöön. Ulkonäön perusteella valitsin tälläkin kertaa, mutta kuulemani mukaan ei ole ainakaan huonoimmasta päästä kestävyydenkään kannalta! Nuo tähdet.. Yksiväriset haalarit on mun juttu, ollu aina. Niihin on helppo sitten laittaa hattua ja hanskaa, ja saa helposti hyvännäköisen.

Täällä ollaan!

Käyn päivittäin katsomassa, olisko tutut bloggarit (ja muutkin seuraamani blogit) kirjoitelleet uusia tekstejä. Itse olen näköjään vähän unohtanut mitä tänne vois kirjoitella! No en nyt sentään. Mutta jos kirjoitan joitain asioita toistamiseen, niin suokaa anteeksi! :)

Tällähetkellä tuntuu että olen jossain uuden kynnyksellä. Auringon paiste muistuttaa joka päivä lähenevästä kesästä, Tytön päiväkotiin menosta ja oman työn alkamisesta. (Ekaa kertaa "AMMATTILAISENA" :D vaikkakin kesätyöntekijän nimikkeellä, mutta onhan siinä eroa? En olekaan opiskelija!) Ennen sitä on kevät. Tai kevättähän tässä eletään, pakkasesta eilisestä lumisateesta huolimatta. Muistattehan sen laulun, sanat menee jotenkin näin: "Tammikuu on pakkaskuu, helmikuu on hiihtokuu, maaliskuussa sulaa jää jää jää, huhtikuu jo lämmittää." Rallattelen sitä mielessäni varmaan joka päivä.. Tykkään niin paljon kevään tulosta joka vuosi. Tämän kevään tekee erikoiseksi muunmuassa se, että seuraan sydän syrjällään vauvan kasvamista taaperoksi. Tytöltä sujuu jo askeleen- parin ottaminen ilman tukea. Lapsilla on ihania yhteisiä leikkejäkin. Pojan puheissa riittää ihmettelemistä, miten hänellä onkaan monimutkaisia asiota kerrottavanaan! Ei ainakaan kasvattamisen haasteet vähene kun lapsi kasvaa! Kysymykset eivät ole nimittäin ihan helppoja. Ihanaa jutella oman lapsen kanssa. Ja hih, Poika osaa käytellä iPadiakin melko sujuvasti.. 

Tällä viikolla meillä on ollut flunssaa, molemmat lapset ovat olleet kotona. Minuun ei ole ainakaan vielä tauti iskenyt. Toivon ettei iskisikään.. Olen asettanut itselle muutaman tavoitteen jotka pyrin saavuttamaan ennen töiden alkua. Flunssa sotkisi mun aikatauluja kurjasti! Tavoitteena on saada viimeisten raskauskilojen karistamisen lisäksi voimaa ja kestävyyttä kroppaan, niin jaksaa sitten istua päivät pitkät työpöydän ääressä virkeänä, ja ennenkaikkea touhuta sitten vielä ilta omien murujen kanssa! Helmikuussa ostin kortin liikuntakeskukseen, ryhmäliikuntatunneilla on tähän asti ollut ihan huisin hauskaa. Edellisen loputtua katson jo seuraavan tunnin, jolle voisin mennä. Niin mukavaa! Eilen sain oman saliohjelmankin, lauantaina käyn kokeilemassa sitä ensimmäistä kertaa yksin.  Hyötyliikunta jatkuu totuttuun tapaan, koska auton hankkimisesta ei ole tietoakaan, edelleenkään. Olen kyllä haaveillut siitä viime aikoina entistä enemmän, mutta en ole saanut miestäni innostumaan asiasta ollenkaan. Ei sitten, tällä mennään! :)

Töiden suhteen vähän jännittää että pääsenkö töihin siihen ennestään tuttuun paikkaan, vielä on vähän auki missä tulen työskentelemään. Paikka ei ole todellakaan itsestäänselvyys, sen verran monimutkaiselta kuulostaa se paletti johon ne meitä kesätyöntekijöitä sijoittelee! Yrittävät onneksi kuitenkin kuunnella meidänkin toiveita. Kesään ei tällä hetkellä liity enää muita jännitysmomentteja, sillä hoitokuviotkin alkaa olla selvillä. Tytölle on luvattu hoitopaikka siitä samasta päiväkodista missä Poika on tällä hetkellä! Se jos mikä oli helpottava tieto. Kun nyt vaan viihtyisivät siellä.. 

PIRTEÄÄ LOPPUVIIKKOA KAIKILLE!

Nautitaan ihanista kevätkeleistä!

Vähäsen välikautta

Kevät tulee ryminällä, ja meillä ei oo lähellekään kaikkea mitä ois pakko olla. Jotain oon kuitenki onnistunut löytämään. Tytölle on paljon helpommin saatavilla, Pojalla tarvis olis paljon suurempi. Tämän viikonlopun nimiin olis löydettävä kurahousut, ihan vähintään! Eihän niissä mitään etsimistä olis, periaatteessa.. Noh, huomiseks on luvattu -20 astetta pakkasta, ja sunnuntaiks runsasta lumisadetta, että on mulla vielä aikaa! :)

Tänään kävin Polarn O. Pyretin outletissä, ja löysin tuon haalarin. Siellä kaikki on aina puoleen hintaan. Tämä taitaa olla viime syksyn mallistosta, ehkä vanhempikin. Tärkeintä on ehdottomasti että siinä on irrotettava fleecevuori. Se on kokemukseni mukaan ihan huippu! Tämä tuli heti käyttöön, samoin tuo myssykkä ja paksummat lapaset. Nekin outletista. Takki on facebookin kirpparilta, housuista ei oo tietookaan vielä. Kunhan tulee edullisesti vastaan niin sit ostan! Kengät ei kuulu asusteisiin, mutta sattuipa olemaan pinkkiä nekin. Sokoksella oli Cienta-kenkiä -40% ja otin molemmille lapsille, saa nähdä menikö kokoarviot ihan pieleen. Veikkaan että Tytölle tuli liian pienet ja Pojalle taas ihan liian suuret, koko 27. Ei ollut kyllä valinnanvaraakaan, otin varalta kuitenkin kun kymppi jäi hintaa. Alakuvassa näkyvät hennonvihreät tennarit on ainakin sopivat kesällä. Reimalla on ollut aiemminkin noita tennareita, minusta NIIN hienot. Ihanat karkkivärit, pojillekin! Miten suloiset. Poika tepasteli niillä innoissaan ympäri kotia pitkän aikaa kun niitä soviteltiin.Vielä puuttuu vedenpitävät kengät molemmilta. Ne ois tuossa lähimmässä Prismassa, pitää kauppareissulla katsoa niitäkin. Rukkasiakin sais vissiin muutamat olla. Tytölle on onneksi jotain Pojan perintönä, eikä hänelläkään kaikki viimevuotiset ole pieniä!

Kaupungilla tänään kulkiessani poikkesin hetken mielijohteesta sellaiseen putiikkiin jossa en yleensä käy. Sieltä löysin Tytölle ihanan mekon, ebbe- merkki on meille ihan uusi. Tän perusteella aivan huippu! Superpehmeä ja joustava! Päällä näyttää vielä parmmalle kuin kuvassa. Pojalle otin tuollaisen kangastakin, en vielä tiedä jääkö se meille vai pistänkö kiertoon, en ole saanut vielä kokeiltua sitä Pojalle.

Loskassa päivän tarponeena saavuin kotiin aikas väsyneenä, mutta yksi puhelinsoitto piristi hurjasti: minut on valittu kesäksi töihin sinne samaan paikkaan missä olin harjoittelussa ja sittemmin kesätöissä! :) JES! Aikalailla hermostuttanut kun ei ole ollut mitään tietoa miten mun käy. Luvattu on jo aikaisemmin, mutta silloin asia ei ollut ajankohtainen. Mutta nyt on valinnat tehty ainakin minun osalta, ja siellä sitten toukokuun alusta lupauduin alottamaan! Tytön hoitoa en nyt ajattele vielä hetkeen ollenkaan, ei ole ollenkaan helppo valinta laittaa päiväkotiin 11 kuukauden ikäistä. Mutta on ne lapset nuorempinakin hoitoon laitettu! Ihan hurjana haaveena oon suunnitellu että pitäisikö alkaa etsiä hoitajaa kotiin..? Mutta tuo on ollut ihan heitto vaan, Tyttö kyllä viihtyisi mutta entä Poika.. Sen näkee myöhemmin mihin ratkaisuun päädytään, tai mikä ylipäätään on mahdollista! Hoitopaikkoja ei nimittäin tule ovista ja ikkunoista.