lauantai 21. joulukuuta 2013

Kolme yötä jouluun on..

Meidän ihka ensimmäinen oikea joulukuusi. Pieni, lasten mittainen. Joulukoristeita ei tietenkään ole, mutta joulunauhaa on sentään hieman. Ja pieni tonttutyttö vartioi, että mites ne lapset käyttäytyy! :) Jännitystä on ollut ilmassa isommilla ja pienemmillä. Illan päälle kääräisen muutaman lahjan pakettiin. Niitä onkin toivottu, joka päivä mietiskellään että tuleekohan jouluna lahjoja! Onneksi Poika ei muuta mieltään joka kerta kun toivomuksiaan esittää.. Aina se on sama:sellainen auto, joka ei mene rikki. Saattaa hyvin olla että toive toteutuu... ;) 


Huomenna käydään vielä vähän kaupungilla tunnelmoimassa, illalla sitten joululauluiltaan. Sitten tuleekin kauan odotettu maanantai! Minun täytyy käydä töissä, toivottavasti on kamala kiire niin ei harmita että vielä täytyy töitä tehdä ennen joulun viettoon pääsyä.. Mutta sitten, kuuden päivän vapaat!

*    *    *

OIKEIN TUNNELMALLISTA JA HYVÄÄ JOULUA JOKAISELLE!

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Vielä viikko joulunodotusta..



Sokoksen joulukuusi kevyessä jouluasussaan.. :) 

Eilinen päivä kului kaupungilla jouluostoksilla. Kovin oli tungosta, niinku arvata saattoi! Ihmisillä on tunteet pinnassa, monen monituiset ohikulkevat ärisivät toisilleen millon mistäkin. No okei, kyllä minuakin välillä  kismitti kun kahden lapsen (kaksien rattaiden) kanssa oltiin liikkeellä, ja aina kun vaihdettiin kuppakeskusta, piti pukee lapset ja riisua taas, sit koettaa pitää ne tyytyväisinä.. Onneksi nukkuivat molemmat päiväunet reissun aikana. Kyllä tällaiset kaupunkipäivät kuuluu kaikessa vaativuudessaankin ehdottomasti joulunodotukseen! :)

Vielä kokonaista kuusi työpäivää ennenkun päästään joulunviettoon. Sitten kokonaista kuusi päivää vapaata! Voi että oon onnellinen! Jos aiemkin syksyllä olin väsynyt samanlaisena toistuviin arkipäiviin, niin nyt minä suorastaan nukun. Että kyllä tulee loma tarpeeseen.. :D

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Ensimmäinen joulukuuta

Ensimmäinen adventti. Yksi pätkäviikko ja kaksi kokonaista viikkoa töitä, ja sittenpä se aatto oikeestaan jo on. Sen ajatuksen voimin lähden uuteen arkiviikkoon. Välietappina me odotellaan lumen tuloa, toivottavasti se tulee maahan aiemmin!


Tänään kävimme perinteisillä joulumarkkinoilla. Täällä on joka adventtina joulumarkkinat. Joskus tulee joulun alla käytyä montakin kertaa, ei sillä että niin mitään ostettais, mutta se tunnelma <3 ! 



Laitettiin joulutorille molemmille lapsille toppahaalarit päälle ettei ainakaan tarvitse palella. Viime vuonna (vai oliko se sitä edellisenä) paleltiin niin paljon että tälläkertaa päätettiin pukeutua lämpimästi. Lapsia ei palellut, mutta kyllä minunkin ois kannattanu talvikengät vetää jalkaan, sen verran oli kylmät nuo kesäkengät.. Lapset sai aika paljon kommentteja haalareistaan, kun olivat ihan samiksia! Ja värien puolesta ainkin erottuivat joukosta. 


Bussipysäkillä kuvasin sateenvarjoni alta Tuomiokirkkotorin suurta joulukuusta, jonka valot sytytettiin eilen illalla. Täytyy joku päivä käydä lähempää ihastelemassa, se on niin vaikuttava näky..


Kotiin tullessa pohdittiin miten meidän lasten tämäniltainen nukkumaanmeno mahtaa sujua. Aamulla bongasin Tytölle kirpparilta prikulleen samanlaisen sängyn kuin Pojalla on. Hintalappu sopi oikein hyvin minulle: 80€60€, 30€.  En erityisemmin ollut suunnitellut juuri tuonmallisia sänkyjä lapsille, ne vain on "tullut vastaan". Samanlaiset ajateltiin kyllä hankkia kunhan Tyttö siirtyy pinniksestä tavalliseen sänkyyn. Olin vaan aika varma että tuollaista mikä Pojalla on ollut, ei löydy, koska minulla ei oo hajuakaan minkä merkkinen se on, eli millä nimellä tuota olisin voinut etsiä. Mikä ihme, että löytyi juuri samanlainen! Ei järin hienoja, mutta tosi tukevia ovat! Valkoisiksi pitäisi saada maalattua..






sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Pikkujoulureissussa


Tänä aamuna heräsimme ihanan lumimaiseman keskeltä. Tuolla pohjoisessa on käynyt lumi maassa useampaan otteeseen, mutta aina se on sulanut pois. Alkuviikosta vielä jännitettiin että saadaanko viettää pikkujoulut lumisissa maisemissa.  Kivaa että just kun me oltiin siellä käymässä, satoi oikein reilusti lunta. Niin tunnelmallista..


Ihanaa, että jouluun on enää kuukausi. Tosin sekin tuntuu olevan mahdottoman kaukana. En jaksais yhtään odottaa! Tänä aikana kun mä oon ollu töissä, vakiporukka on viettänyt lomaa osa jo kahteen kertaan, minä uutena en tietenkään saa mitään lomia. Ens kesänä sit? Onneksi joulu osuu tiistaille, niin tulee enemmän vapaapäiviä. Toivottavasti saan olla tuolla pohjoisessa koko sen viikon. Jos en niin oon kyllä KIUKKUNEN!!! :D 



..viikonlopun tunnelmiin palatakseni, oli meillä vaan hyvät herkut tuolla, melkein kun jouluaattona! Parasta oli ylivoimaisesti kuitenkin meille tärkeiden ihmisten tapaaminen. Lapsetkin oli innoissaan kun saivat isolla joukolla leikkiä tuolla.

Nyt vielä kotimatkaa jäljellä, onneksi on inter cityt ja leikkivaunut. Toki näissäkin välillä syntyy kitinää ja kätinää mutta ei kyllä ollenkaan pahasti.. Pitkätkin matkat menee kivasti tällasilla menopeleillä..


Kyllä nämä reissut antaa hurjasti uutta virtaa.. Väsyttää toki pitkät matkat varmasti alkuviikosta mutta sit taas uuteen nousuun! :) Oikein mukavaa arkiviikkoa kaikille!

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Leppoisaa sunnuntai-iltaa!

Ihana koti-ilta. Poika kuuntelee toista kertaa putkeen uutta kirjaansa, ilmeisen mieleinen kirja.. Kaikenlaiset arvoitukset on nyt suosiossa leikeissä ja saduissa, tässä kirjassa etsitään aarretta.  Osaakin lapsi olla vähästä onnellinen, niinkuin nytkin tuosta uudesta satukirjasta. Tyttö touhuilee omiansa ja pyörähtää tuon tuosta sylissä, me aikuiset nautitaan muutenvaan olostamme ja kerätään voimia uuteen työviikkoon. Arkiviikko tulee olemaan  sitä samaa mitä on ollut jo useamman kuukauden, töitä ja kotia, mutta on tässä jotain uuttakin: minun uusi, vakituinen työsopimukseni. Työpaikka pysyy samana, ja työtehtävät myös, mutta onhan tässä ihan mahtavat fiilikset lähteä töihin. Ihan eri olla kesätyöntekijä, kuin vakituinen! Olo on onnellinen.




maanantai 28. lokakuuta 2013

Ylimääräinen vapaapäivä

Meidän viikonloppu vierähti pitkälti kotoillessa. Toinen lapsista oli kuumeessa koko viikonlopun. Koska sunnuntainakin kuume vielä nousi, piti toisen jäädä kotiin maanantaiksi. Minä olin vuorossa tälläkertaa. Tänään kuumeesta ei ole ollut kuin muisto vain. Päätin käyttää ajan tehokkaasti ja heti herättyäni laitoin pyykkikoneen pyörimään. Aamupalojen jälkeen siivosin sitten koko kodin. Lastenhuoneessa innostuin vaihtelemaan vähän järjestystä. Pikkuisen kävin leluja ja kirjoja läpi ja heitin muutamia risoja roskiin ja muutenkin vähentelin leluja koreista varastoon. Koetin miettiä että mikä on ollut kaiken vähiten suosiossa viime aikoina, mutta ilmeisesti lapset aikalailla kaikilla leikkii, kun niin hankala oli valita mitä otan pois. Palapelit ja muistipelit meillä on aina yläkaapissa, ei niiden ainaista keräämistä kestä kukaan, parempi että otetaan esille vaan silloin kun niillä oikeesti pelailee ja kerää heti sen jälkeen pois. Niitten viereen laitoin nyt muutamia leluja, kiinnostaa sitten enemmän kun on vähän aikaa poissa leikeistä.


Kokeilin vaihtaa tuota järjestystä jotenkin muuten kuin pitkin seiniä. Aiemmin tietokonepöytä oli ikkunan alla, mutta tuntui että se esti patterin lämmön pääsyn kunnolla huoneeseen. Siirsin sit pöydän ja pinnasängyn toiselle seinälle, ja vastapäiselle seinälle leluhyllyn. Pojan sängyn laitoin noin poikittain, vähänhän tuo vie leikkitilaa, mutta ei se mitään! Poikakin tykkää uudesta järjestyksestä. Vaihtelusta virkistyneenä tekisi mieli jo vähän jouluvalojakin laittaa, lastenhuoneeseen voisi uudetkin hankkia, tänne ei ole vielä omia. Sellaiset värikkäät pallovalot ois aika kivat! Viime jouluksi ostin punaiset, lastenhuoneeseen voisi olla vaikka ympärivuotisesti koristeena nuo värikkäät.


 Näitä löytyisi kyllä vaikka minkälaisia, valkoisetkin olisi aivan ihanat..
Pallovalokuvat kaikki la Case de cousin Paul.



sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Kirpparilta


Arki viilettää eteenpäin nopeahkoa vauhtia.. Ei sentään huomaamatta, onneksi. Koetan pitää kaiken aikaa mielessä lausahdusta "Tartu hetkeen". Jos päästäisi ajan kulumaan niin sehän lentäisi siivillä. Edelleen arkena töiden jälkeinen ilta on aivan liian lyhyt. Tuntuu että pimeän tullen ilta on päätöksessä. Täytyy koettaa muuttaa tuota ajattelutapaa, koska nyt kellojen siirron jälkeen pimeä tuli heti viiden jälkeen. On taas niin totutteleminen tuohon! 


Viime viikonloppuna käväisin tuossa pihan nurkalla kirpparilla. Pitkästä aikaa löysinkin jotain, pari palapeliä, Etsi ja löydä Rasmus Nalle-kirja (ennenkin meillä ollut, mutta suuressa suosiossaan loppuun luettu) ja ekat pikkulegot Pojalle! Niistä tuli kerralla suosikit.. Sai meidän Tupperwaren pullanleivontakulhokin käyttöä.. :D Lauantaina ostin ensin yhden pussillisen, siinä taisi olla reilu litran mitallisen verran legoja. Pussukassa ei ollut kuitenkaan yhtään ukkoa, ja Prismassa käydessä ostin sellaisen minipaketin niin saatiin (joo, minä itsekin olin innoissani näistä) jotain ensihätään. Ne kaksi pikku-ukkoa plus joku mini vene maksoi yhtä paljon kuin litran verran palikoita, ja siitä kauhistuneena kiirehdin maanantaina ostamaan kirpparilta kaksi pussia lisää. Ehkä me noilla pärjätään vähään aikaa? Rakennusalustoja kyllä ostan heti kun jostain tulee vastaan järkihintaan.. Kirpparibongauksista innostuneena lähdin tänäänkin käymään siellä, ja JES mitä mä löysinkään: puisen parkkitalon! Taas Poikaa hemmoteltiin.. Tai eihän näitä leluja nimetä kenellekään, mutta pääleikkijä on tällä hetkellä isompi lapsista. Olin valmistautunut että kaiken maisteleva Tyttö laittaa legot suuhunsa, mutta ei ole onneksi montaa kertaa yrittänyt. Toistaiseksi lapset leikkii just tuon takia vain valvonnassa noilla, mutta pikkuhiljaa voi antaa leikkiä niin että itse ei oo rakentelemassa koko ajan vieressä.  Nyt uskon taas, että kannattaa käydä kirpputorilla! Lehdet etsiskelen aika pitkälle sieltä, samoin lastenkirjoja löytyy aina. Kivaa, että jotain muutakin välillä! :)

tiistai 8. lokakuuta 2013

Ihana ruska..

Lastenhuoneen ikkunasta on aikas ihanat näkymät nyt. Että ruskalehdet osaa olla sitten kauniita. Osa puista leimuaa kirkkaankeltaisena, osa jo punaisenakin. Pihalla on nyt niin kaunista. Väliin ennätti jo hieman harmittamaan kun aamuisin oli niin kylmää, mutta kun vaan alkoi vetää haskoja käteen niin johan tarkeni taas, ja sitten tulikin jo tämä ihana ruska! Vaahterat on ollut aina jotenkin lempipuita syksyisin, ne on niin mahtavia tuossa väriloistossaan! 

 



Iltaisin nautiskelen syksystä sytyttelemällä kynttilöitä. Lasten nukkumaanmenon aikaan laitan olohuoneesta valot pois ja laitan kynttilät palamaan, lapsista se on jännittävää. Tarkkaa vahtimistahan se on, mutta mukavaa. Siitä on sitten sujuva alkaa iltapalalle ja nukkumaan..

Lauantaina kävin H&M Homessa ohikulkiessani, ja ostin sieltä kaksi ihanaa kynttiläkuppia. Siellä oli vaikka mitä ihanaa.. Ihanimmat minun mielestä nämä kaksi, kuparinen ja musta! Kynttilöistä tulee nätit varjot, aivan kuin pitsit.





Sunnuntaina piipahdettiin taas lasten liikunnan ihmemaassa, se on lapsille (tai ainakin Pojalle) tosi mieluinen, enkä ihmettele! Tälläkertaa kivoin juttu oli ehdottomasti isot rakennuspalikat, Poika rakensi niistä traktorin. Siellä hän nökötti pitkät ajat ylpeänä rakennelmastaan! Joku kakara kävi siinä ajankulukseen hajottamassa Pojan rakennukset, vähän mua suututti! Oikein tuli lorvaillen paikalle ja tyrkkäs kaikki kumoon, ja lähti lampsimaan pois. Heräsi taas mielessä kysymys, saako toisten lapsia kasvattaa, mutta en ennättänyt edes alkaa miettimään mitään fiksua sanottavaa kun koko häiritsijä oli hävinnyt paikalta.. Itse koetan katsoa ettei meidän lapset menisi kaatelemaan toisten tekeleitä, kun toiset tosissaan rakentaa.. Kyllä Poikaa harmitti! Toki pitää osata jakaa lelut muiden kanssa, mutta eipä ollut siitä tälläkertaa kysymys. Käytin sitten tilanteen hyväksi kasvattamalla omaa lastani, että "olipa ikävästi tehty, ethän sinä ikinä riko muiden tekemiä?" ;) Tehtiin uusi ja entistä hienompi.
 



Psst. Ihanassa Valkoista ja Kiekuraa-blogissa on käynnissä arvonta, jossa voi voittaa lahjakortin Casa Rustica-verkkokauppaan. Käykää osallistumassa, klikkaa kuvaa niin pääset arvontaan!


sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Keinutuoli

Meillekin on tullut kiikku! Tuntuu heti niin omalta, kun tällainen oli lapsuudenkodissanikin. Niin kuin varmaan aika monessa suomalaisessa kodissa on.. Tämä tuli meille puunvärisenä, mutta haluttiin maalata se joksikin muunväriseksi. Arvottiin mustan ja valkoisen välillä (tietenkin), ja näin talvea vasten tuntui tuo valkoinen lopulta paremmalta.. Tyytyväisiä ollaan lopputulokseen! Aloitettiin maalaus tuolla parvekkeella, mutta pian huomattiin että siellä on niin kylmä että maali ei oikein enää pysyny hyvänä.. Jotenki ihme lirua tuli siitä. Sitä se sitten paksuuntu ku toin sen sisälle! Pari iltaa maalattiin tätä tässä olkkarin nurkassa, kun lapset oli laitettu nukkumaan. Aamuun mennessä maali oli jo kuivunut. Vesiohenteinen maali kun ei edes tuoksu millekään. 


Onpa nyt kiva keinutella lasten kanssa tässä! Lapsetkin tykkää hurjasti, Tyttö varsinkin aina innoissaan kiipee omin toimin tähän, ja sit kuuluu "kii-kaa-kii-kaa". 


Annon tyynyliinakin pääsi virkaansa, joskus juhannuksen jälkeen ostin tän alennusmyynnistä. Näitä on kaksikin, ja lisäksi raidallisia on kaksi, odottamassa uuden sohvan tuloa. Sohvan hankinta on kyllä pitkässä puussa, värin tiedän vain, mutta mallia en yhtään. Tekisi mieli ostaa laatusohva kerralla, eikä mitään vaneri-vaahtomuovisettiä, mutta ne laadukkaammat on heti hintavampia, tietenkin. 


Siksikään ei olla paljon kiirehditty sohvan (tai muidenkaan suurempien hankintojen) kanssa koska ei ole mitään tietoa kuinka pitkään täällä asutaan. Nyt on työt täällä, mutta kummallakaan ei ole vakipaikkaa. Minun osaltani tulevat viikot on hurjan jännittäviä, sillä olen hakenut vakipaikkaa näistä tehtävistä joissa nyt olen ollut. Tuntuu, etten välillä edes hengitä kun niin jännittää. Lauantai-aamuna uni karkas kuuden jälkeen. Lapset heräsi seitsemän maissa, ja olin heti valmis nousemaan. Eipä ajatukset ole jättänyt rauhaan päivälläkään. Tottakai työkuviot pyörii koko ajan mielessä, onhan kysymyksessä vakituisen työn mahdollinen alku! Ihmekään se olis jos ei yhtään ajatusta herättäis.. Toisaalta oli hyvä että tuli viikonloppu, että sai rauhasta punnita ajatuksia, toisaalta oon ollu niin kärttynen kun ei tietenkään yhtään mitään kuule valintaprosessista.. Huih. Pitäkää mulle peukkuja!! 

(Kuvat iPadilla ja siksi(kin) niin mahdottoman huonolaatuisia )

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Soiva lastenlaulukirja


Viime viikonloppuna kyläillessä tutustuin yhteen kivaan kirjauutuuteen: lastenlaulukirjaan, jossa on äänipaneeli. Kirjan kaikki laulut on säestetty pianolla. Säestykset on selkeitä, joten tuttujen laulujen lisäksi uudet on helppo oppia. Olin alunperin itse innostuneempi kirjasta kuin lapset, ja jännitin kiinnostuuko lapset tuosta ollenkaan, mutta kyllä siitä tämän hetken suosikkikirja heti tuli! Huomasin juuri, että kirjasta löytyy myös kuulokeliitäntä. HAH! En usko että sille tulee tarvista ihan pian, mutta kiva lisähän tuollainen on. Kirja on siitäkin mainio että laulut soi yksi kerrallaan, eli ei tule tilannetta että se rimputtelisi pitkiä aikoja yksinään jossain. Sellainen hermostuttaisi varmasti. Eikä kulu patterit turhaan! ;)

lauantai 14. syyskuuta 2013

Villamatto



Tänään käytiin hakemassa tilaamani matto Kodin1:stä. Ihanaa, mä oon aivan innoissani! Se on nätti. Ja tuntuu mukavalta, vähän karkealta jalan alla. Yllätyin siitä että matto on aika kevyt. Jonkinlainen jarru tuonne alle olisi hyvä, sen verran paljon luistaa laminaattia vasten.. Olkkarin pöydän tabletti sopii hauskasti maton kuvioihin!


Tänään on taas ollut niin helteinen päivä että ovet ja ikkunat on saanu olla koko päivän auki. Kauniin päivän innoittaman otin vielä pikkuprojektin illaksi, maalaan Ikealta hakemani sinkkiruukut mustaksi (taas, niitä on jo kaksi, mutta ne kävi pieneksi), niin saan vaihdettua kukkiin suuremmat ruukut. Eipä noita viherkasveja olekaan tällä hetkellä liikoja, noissa kahdessa kukkasessa ei paljon ole hommaa! Mutta saan olla tyytyväinen niihin, oon niin surkee ton puolen jutuissa että tuuletan innoissani että oon saanut edes nuo kasvamaan hienosti! :) Ne onkin jotain ihmeen sinnikkäitä versioita, Tyttö on kaatanut kukkapurkit ainakin tuhat kertaa ja aina ne vaan kestää. Ja niin, on niiden lehdissä roikkunut pyykkipoikiakin.. Pikkuautot on kans tuttu näky kukkien juurella, niiden lomassa on ilmeisesti kivaa ajella.. Hyötykasveja, näemmä!

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Viikonloppua


Teholauantaiko? Ainakin huseerasin enemmän kun moneen viikonloppuun yhteensä. Lauantaihin mahtui niin kirpputorikäyntiä, kirjastoa, BodyBalancea, VPK-juhlaparaatin seuraamista (sattumalta, arvaatteko miten Poika tykkäsi?), Ikeakäynti, pinnatuolien hiomista ja maalaamista ja tottakai kodin siivoomista. Ja paljon muutakin.. Olipa hulinaa. Ja hauskaa! Ottaisin niin mieluusti toisen lauantain tähän hetiperään, tai pari lisätuntiakin olisi riittänyt. Ne lisätunnit olisin käyttänyt pinnatuoliprojektiin. Projekti on lojunut kaikessa rauhassa kesän helteissä. Eilen raivasin tien tuolien luo ja sain kuin sainkin viimeisen tuolin hiottua ja pari kerrosta maaliakin pintaan. Kaksi jo alkukesästä mustaksi muuttunutta tuolia sai vielä kerrokset maalia, ne on nyt valmiit. Viimeinen kaipaa vielä ainakin kerroksen-pari lisää. Olisi ihan kiva saada tuolit jo käyttöön, aina vaan on ollut muuta kivempaa tekemistä. T alkoi jo kysellä että laitetaanko nuo tuolit tuolta roskiin, hätäännyin et eiei, kyllä minä teen ne nyt! Yksin en ole saanut aikaan, sain apuja muulta perheeltä niin johan alkoi tapahtumaan. Tyttökin tuli tolskaamaa parvekkeelle, tuli sitten pestyä ihan hulevedellä koko parveke siitä paksusta pölystä kun Tyttö kaatoi mun vesisankon parvekkeen lattialle. Kerrottakoon että sitä hiomispölyä ja kadulta tuulen tuomaa hiukkasta oli ihan jonkin verran... Tyttökin otti sitten pikku kylvyn siinä samalla. Tänä aamuna parvekkeella on ihan eri tilanne kuin edellisaamu(i)na, ja olen siitä onnellinen!
 
Ajatus syksyn tulosta saa pienen palan kurkkuun. Mitähän se tuo tullessaan? Kesätyöt lähenee loppuaan, vielä tämä syyskuu on varmaa, jatkosta ei ole vielä tietoa. Hermostuttaa. Koetan suunnata ajatukset positiivisen kautta johonkin mukavaan, esimerkiksi miettimällä lasten syysvaatetusta. Tytölle löysin niin herkullisen väriset villasukat eilen kirpputorilta, että en voinut ohittaa niitä. Onpa vähän eteenpäin, vaikka ei yksillä vielä pärjätä. Toppapukukin oli Pojalle hetken varauksessa Sokoksella, mutta jäi hakematta kun en ollut varma haluanko sittenkään juuri sitä.Sanoivat että niitä ei tule lisää, ja vähän ihmetytti kun ei niitä siinä kovin montaa ollut. Oli silloin vielä kuitenkin elokuu. Ja viimeiset topat tulleet kauppaan sitä mallia? Hassua. Minä kyllä pidän elokuun vielä ihan kesäkuukautena.

 
 
 
 
Eilisellä IKEA-käynnillä hoksasin ihania kortteja jotka näin heti meidän lastenhuoneeseen sopiviksi. Kehyksetkin ostin samalla, ja nyt on lastenhuone hiukkasen sisustetumman näköinen! Katse kääntyy tuon tuosta seinälle, ne on niin kivoja. Ikeassa oli muutama muukin kuva joista tykkäisin. Olen kuitenkin ajatellut vuokraemäntääni, en millään raaski porata taulukoukkuja seinään kun hän on juuri ennen meidän tähän muuttamista tapetoinut nämä seinät.. Tuo pieni seinänpätkä johon nämä taulut ripustin, on vain maalattu, ja sain vasaroitua pienenpienet naulat paikoilleen ihan siististi. En usko että siitä jää kummoisiakaan jälkiä kun joskus nuo tuosta irrotan.
 



keskiviikko 21. elokuuta 2013

Ronno, Mena, Tare ja Räähkä ulkoilevat

Poika nimesi koko perheen uusiksi. Hän on itse tätä nykyä nimeltään Ronno. Pikkusisko on Nema ja iskä Tare. Minä sain kunnian olla Räähkä. Jos savon kieli ei ole kovin tuttu, kerrottakoon että savon kielessä on sana "riähkä". Ei sille suoraa suomennosta ole mutta mieleen tulee ekana sana "rasittaava" potenssiin sata. Joten en ole niin otettu tästä Räähkä-nimestäni! :D Ilmeisesti nämä ovat tuosta Bambi 2 -sadusta, ainakin osittain. Jokatapauksessa, aina kun Poikaa kutsuu omalla nimellä, vastaus kuuluu että "eiku mä oon Ronno!" 


Tänään vietettiin leppoisaa iltaa lämpimässä säässä lähipuistossa. Pojat potki palloa, me tytöt asteltiin rauhallisempaan tahtiin ympäri puistoa.. Ohikulkevat koirat sai Tytön innostumaan hurjasti. Huvittavaa. Viikonloppuna olisi mahdollisuus käydä Korkeasaaressa, mutta eipä kyllä välttämättä mitään apinoita tarvitse että Tyttö on haltioissaan! Pienet lapset kun on niin vähään tyytyväisiä. Mutta viikonlopusta on jokatapauksessa tulossa huippu!

tiistai 6. elokuuta 2013

Heihei, heinäkuu!

Erään kesäpäivän iltana leikkipuistossa

Elokuussa ollaan! Edelleen täällä on niin ihana, ihana kesä.
Nyt kesällä tämä kotikaupunki on ollut erityisen kiva, sekä lasten että aikuisten mieleen. Tekemistä riittää! Vielä on paikkoja joihin lähdetään, kunhan sopiva päivä osuu kohdalle


Viikonloppuna käytiin keskisuomessa, juhlissa ja kyläilemässä. Sunnuntaina ennätettiin rauhassa pistäytyä tuollaisella aivan ihanalla saarella! Se on paikallisen seurakunnan ylläpitämä paikka. Saarelle pääsi veneellä, aina tasatunnein saarelta tulee soutaja hakemaan vierailijoita. Saarella oli monenlaista tekemistä. Me aloitettiin uimisella, rantasaunakin oli lämpimänä. Ai että! Siinä vierähti pari tuntia. Nuotiopaikkoja oli muutama, tehtiin siellä ulkotulilla päiväruokaa. Toiset kävivät soutelemassakin, saarella oli vapaasti käytössä veneitä ja kajaakkeja. Ennen lähtöä istahdimme vielä pelaamaan yhtä huippua peliä mökin hiljaisuuteen.. Tuo oli aivan mahtava paikka! Niinkuin kesämökki rantasaunoinen, joka on kaikkien vapaasti käytettävissä, eikä maksanutkaan yhtään mitään.





sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Jälleen veden äärellä

Vietettiin viikonloppuna jälleen muutama hetki veden äärellä, tällä kertaa merenrannalla. Aamupäivästä käytiin torilla hakemassa kesäherkkuja piknikeväiksi. Kylläpä ne maistui hyvältä aurinkoisella rannalla! Pysyteltiin tosin mäntyjen varjossa, niin oli oikein miellyttävä niinkin helteisenä päivänä. Torin lämpömittari näytti aamupäivällä +27 astetta. Oi ihana lämpö! Keskipäivä piti kuitenkin jo lastenkin takia pysytellä poissa auringosta, ja niimpä vasta illemmalla lähdettiin tuonne rannalle. Merivesi on oikein kaunista katseltavaa, mutta uimaan se ei paljon houkutellut kun siellä lilluu kaikenlaista vihreää kasvustoa. Kirkkaisiin järvivesiin tottuneena en uskaltautunut joukkoon sekaan! :) Lapset nauttivat rantavedessä tolskaamisesta, siinä vahtiessa tuli vilvoiteltua omiakin varpaita.
 
Rannalta lähtiessä pistäydyimme ihanaan kahvilaan. Syötiin jätskit herttaisella veranalla. Paikan tunnelma oli tosin hieman ristiriitainen, vanha pitsihuvila oli parhaat päivänsä nähnyt. Kuka sen kunnostaisi paremmin? Siitä saisi tehtyä monin verroin nykyistä ihanamman. Nyt se oli jokseenkin kolkko, ajan henkeä ei juuri näkynyt.. Harmillista! Tuntui ettei puitteita sen nykyisessä käyttötarkoituksessa juuri arvosteta. Hieman alavireinen siis tämä ihana huvila!


Juhlatilana vaikkapa häihin tämä olisi aikas ihana!