Pikkujoulureissussa

Tänä aamuna heräsimme ihanan lumimaiseman keskeltä. Tuolla pohjoisessa on käynyt lumi maassa useampaan otteeseen, mutta aina se on sulanut pois. Alkuviikosta vielä jännitettiin että saadaanko viettää pikkujoulut lumisissa maisemissa.  Kivaa että just kun me oltiin siellä käymässä, satoi oikein reilusti lunta. Niin tunnelmallista..

Ihanaa, että jouluun on enää kuukausi. Tosin sekin tuntuu olevan mahdottoman kaukana. En jaksais yhtään odottaa! Tänä aikana kun mä oon ollu töissä, vakiporukka on viettänyt lomaa osa jo kahteen kertaan, minä uutena en tietenkään saa mitään lomia. Ens kesänä sit? Onneksi joulu osuu tiistaille, niin tulee enemmän vapaapäiviä. Toivottavasti saan olla tuolla pohjoisessa koko sen viikon. Jos en niin oon kyllä KIUKKUNEN!!! :D 

..viikonlopun tunnelmiin palatakseni, oli meillä vaan hyvät herkut tuolla, melkein kun jouluaattona! Parasta oli ylivoimaisesti kuitenkin meille tärkeiden ihmisten tapaaminen. Lapsetkin oli innoissaan kun saivat isolla joukolla leikkiä tuolla.

Nyt vielä kotimatkaa jäljellä, onneksi on inter cityt ja leikkivaunut. Toki näissäkin välillä syntyy kitinää ja kätinää mutta ei kyllä ollenkaan pahasti.. Pitkätkin matkat menee kivasti tällasilla menopeleillä..

Kyllä nämä reissut antaa hurjasti uutta virtaa.. Väsyttää toki pitkät matkat varmasti alkuviikosta mutta sit taas uuteen nousuun! :) Oikein mukavaa arkiviikkoa kaikille!

Leppoisaa sunnuntai-iltaa!

Ihana koti-ilta. Poika kuuntelee toista kertaa putkeen uutta kirjaansa, ilmeisen mieleinen kirja.. Kaikenlaiset arvoitukset on nyt suosiossa leikeissä ja saduissa, tässä kirjassa etsitään aarretta.  Osaakin lapsi olla vähästä onnellinen, niinkuin nytkin tuosta uudesta satukirjasta. Tyttö touhuilee omiansa ja pyörähtää tuon tuosta sylissä, me aikuiset nautitaan muutenvaan olostamme ja kerätään voimia uuteen työviikkoon. Arkiviikko tulee olemaan  sitä samaa mitä on ollut jo useamman kuukauden, töitä ja kotia, mutta on tässä jotain uuttakin: minun uusi, vakituinen työsopimukseni. Työpaikka pysyy samana, ja työtehtävät myös, mutta onhan tässä ihan mahtavat fiilikset lähteä töihin. Ihan eri olla kesätyöntekijä, kuin vakituinen! Olo on onnellinen.

Ylimääräinen vapaapäivä

Meidän viikonloppu vierähti pitkälti kotoillessa. Toinen lapsista oli kuumeessa koko viikonlopun. Koska sunnuntainakin kuume vielä nousi, piti toisen jäädä kotiin maanantaiksi. Minä olin vuorossa tälläkertaa. Tänään kuumeesta ei ole ollut kuin muisto vain. Päätin käyttää ajan tehokkaasti ja heti herättyäni laitoin pyykkikoneen pyörimään. Aamupalojen jälkeen siivosin sitten koko kodin. Lastenhuoneessa innostuin vaihtelemaan vähän järjestystä. Pikkuisen kävin leluja ja kirjoja läpi ja heitin muutamia risoja roskiin ja muutenkin vähentelin leluja koreista varastoon. Koetin miettiä että mikä on ollut kaiken vähiten suosiossa viime aikoina, mutta ilmeisesti lapset aikalailla kaikilla leikkii, kun niin hankala oli valita mitä otan pois. Palapelit ja muistipelit meillä on aina yläkaapissa, ei niiden ainaista keräämistä kestä kukaan, parempi että otetaan esille vaan silloin kun niillä oikeesti pelailee ja kerää heti sen jälkeen pois. Niitten viereen laitoin nyt muutamia leluja, kiinnostaa sitten enemmän kun on vähän aikaa poissa leikeistä.

Kokeilin vaihtaa tuota järjestystä jotenkin muuten kuin pitkin seiniä. Aiemmin tietokonepöytä oli ikkunan alla, mutta tuntui että se esti patterin lämmön pääsyn kunnolla huoneeseen. Siirsin sit pöydän ja pinnasängyn toiselle seinälle, ja vastapäiselle seinälle leluhyllyn. Pojan sängyn laitoin noin poikittain, vähänhän tuo vie leikkitilaa, mutta ei se mitään! Poikakin tykkää uudesta järjestyksestä. Vaihtelusta virkistyneenä tekisi mieli jo vähän jouluvalojakin laittaa, lastenhuoneeseen voisi uudetkin hankkia, tänne ei ole vielä omia. Sellaiset värikkäät pallovalot ois aika kivat! Viime jouluksi ostin punaiset, lastenhuoneeseen voisi olla vaikka ympärivuotisesti koristeena nuo värikkäät.

 Näitä löytyisi kyllä vaikka minkälaisia, valkoisetkin olisi aivan ihanat..

Pallovalokuvat kaikki la Case de cousin Paul.

Kirpparilta

Arki viilettää eteenpäin nopeahkoa vauhtia.. Ei sentään huomaamatta, onneksi. Koetan pitää kaiken aikaa mielessä lausahdusta "Tartu hetkeen". Jos päästäisi ajan kulumaan niin sehän lentäisi siivillä. Edelleen arkena töiden jälkeinen ilta on aivan liian lyhyt. Tuntuu että pimeän tullen ilta on päätöksessä. Täytyy koettaa muuttaa tuota ajattelutapaa, koska nyt kellojen siirron jälkeen pimeä tuli heti viiden jälkeen. On taas niin totutteleminen tuohon! 

Viime viikonloppuna käväisin tuossa pihan nurkalla kirpparilla. Pitkästä aikaa löysinkin jotain, pari palapeliä, Etsi ja löydä Rasmus Nalle-kirja (ennenkin meillä ollut, mutta suuressa suosiossaan loppuun luettu) ja ekat pikkulegot Pojalle! Niistä tuli kerralla suosikit.. Sai meidän Tupperwaren pullanleivontakulhokin käyttöä.. :D Lauantaina ostin ensin yhden pussillisen, siinä taisi olla reilu litran mitallisen verran legoja. Pussukassa ei ollut kuitenkaan yhtään ukkoa, ja Prismassa käydessä ostin sellaisen minipaketin niin saatiin (joo, minä itsekin olin innoissani näistä) jotain ensihätään. Ne kaksi pikku-ukkoa plus joku mini vene maksoi yhtä paljon kuin litran verran palikoita, ja siitä kauhistuneena kiirehdin maanantaina ostamaan kirpparilta kaksi pussia lisää. Ehkä me noilla pärjätään vähään aikaa? Rakennusalustoja kyllä ostan heti kun jostain tulee vastaan järkihintaan.. Kirpparibongauksista innostuneena lähdin tänäänkin käymään siellä, ja JES mitä mä löysinkään: puisen parkkitalon! Taas Poikaa hemmoteltiin.. Tai eihän näitä leluja nimetä kenellekään, mutta pääleikkijä on tällä hetkellä isompi lapsista. Olin valmistautunut että kaiken maisteleva Tyttö laittaa legot suuhunsa, mutta ei ole onneksi montaa kertaa yrittänyt. Toistaiseksi lapset leikkii just tuon takia vain valvonnassa noilla, mutta pikkuhiljaa voi antaa leikkiä niin että itse ei oo rakentelemassa koko ajan vieressä.  Nyt uskon taas, että kannattaa käydä kirpputorilla! Lehdet etsiskelen aika pitkälle sieltä, samoin lastenkirjoja löytyy aina. Kivaa, että jotain muutakin välillä! :)

Ihana ruska..

Lastenhuoneen ikkunasta on aikas ihanat näkymät nyt. Että ruskalehdet osaa olla sitten kauniita. Osa puista leimuaa kirkkaankeltaisena, osa jo punaisenakin. Pihalla on nyt niin kaunista. Väliin ennätti jo hieman harmittamaan kun aamuisin oli niin kylmää, mutta kun vaan alkoi vetää haskoja käteen niin johan tarkeni taas, ja sitten tulikin jo tämä ihana ruska! Vaahterat on ollut aina jotenkin lempipuita syksyisin, ne on niin mahtavia tuossa väriloistossaan! 

 

Iltaisin nautiskelen syksystä sytyttelemällä kynttilöitä. Lasten nukkumaanmenon aikaan laitan olohuoneesta valot pois ja laitan kynttilät palamaan, lapsista se on jännittävää. Tarkkaa vahtimistahan se on, mutta mukavaa. Siitä on sitten sujuva alkaa iltapalalle ja nukkumaan..

Lauantaina kävin H&M Homessa ohikulkiessani, ja ostin sieltä kaksi ihanaa kynttiläkuppia. Siellä oli vaikka mitä ihanaa.. Ihanimmat minun mielestä nämä kaksi, kuparinen ja musta! Kynttilöistä tulee nätit varjot, aivan kuin pitsit.

Sunnuntaina piipahdettiin taas lasten liikunnan ihmemaassa, se on lapsille (tai ainakin Pojalle) tosi mieluinen, enkä ihmettele! Tälläkertaa kivoin juttu oli ehdottomasti isot rakennuspalikat, Poika rakensi niistä traktorin. Siellä hän nökötti pitkät ajat ylpeänä rakennelmastaan! Joku kakara kävi siinä ajankulukseen hajottamassa Pojan rakennukset, vähän mua suututti! Oikein tuli lorvaillen paikalle ja tyrkkäs kaikki kumoon, ja lähti lampsimaan pois. Heräsi taas mielessä kysymys, saako toisten lapsia kasvattaa, mutta en ennättänyt edes alkaa miettimään mitään fiksua sanottavaa kun koko häiritsijä oli hävinnyt paikalta.. Itse koetan katsoa ettei meidän lapset menisi kaatelemaan toisten tekeleitä, kun toiset tosissaan rakentaa.. Kyllä Poikaa harmitti! Toki pitää osata jakaa lelut muiden kanssa, mutta eipä ollut siitä tälläkertaa kysymys. Käytin sitten tilanteen hyväksi kasvattamalla omaa lastani, että "olipa ikävästi tehty, ethän sinä ikinä riko muiden tekemiä?" ;) Tehtiin uusi ja entistä hienompi.

 

 

Psst. Ihanassa Valkoista ja Kiekuraa-blogissa on käynnissä arvonta, jossa voi voittaa lahjakortin Casa Rustica-verkkokauppaan. Käykää osallistumassa, klikkaa kuvaa niin pääset arvontaan!

Keinutuoli

Meillekin on tullut kiikku! Tuntuu heti niin omalta, kun tällainen oli lapsuudenkodissanikin. Niin kuin varmaan aika monessa suomalaisessa kodissa on.. Tämä tuli meille puunvärisenä, mutta haluttiin maalata se joksikin muunväriseksi. Arvottiin mustan ja valkoisen välillä (tietenkin), ja näin talvea vasten tuntui tuo valkoinen lopulta paremmalta.. Tyytyväisiä ollaan lopputulokseen! Aloitettiin maalaus tuolla parvekkeella, mutta pian huomattiin että siellä on niin kylmä että maali ei oikein enää pysyny hyvänä.. Jotenki ihme lirua tuli siitä. Sitä se sitten paksuuntu ku toin sen sisälle! Pari iltaa maalattiin tätä tässä olkkarin nurkassa, kun lapset oli laitettu nukkumaan. Aamuun mennessä maali oli jo kuivunut. Vesiohenteinen maali kun ei edes tuoksu millekään. 

Onpa nyt kiva keinutella lasten kanssa tässä! Lapsetkin tykkää hurjasti, Tyttö varsinkin aina innoissaan kiipee omin toimin tähän, ja sit kuuluu "kii-kaa-kii-kaa". 

Annon tyynyliinakin pääsi virkaansa, joskus juhannuksen jälkeen ostin tän alennusmyynnistä. Näitä on kaksikin, ja lisäksi raidallisia on kaksi, odottamassa uuden sohvan tuloa. Sohvan hankinta on kyllä pitkässä puussa, värin tiedän vain, mutta mallia en yhtään. Tekisi mieli ostaa laatusohva kerralla, eikä mitään vaneri-vaahtomuovisettiä, mutta ne laadukkaammat on heti hintavampia, tietenkin. 

Siksikään ei olla paljon kiirehditty sohvan (tai muidenkaan suurempien hankintojen) kanssa koska ei ole mitään tietoa kuinka pitkään täällä asutaan. Nyt on työt täällä, mutta kummallakaan ei ole vakipaikkaa. Minun osaltani tulevat viikot on hurjan jännittäviä, sillä olen hakenut vakipaikkaa näistä tehtävistä joissa nyt olen ollut. Tuntuu, etten välillä edes hengitä kun niin jännittää. Lauantai-aamuna uni karkas kuuden jälkeen. Lapset heräsi seitsemän maissa, ja olin heti valmis nousemaan. Eipä ajatukset ole jättänyt rauhaan päivälläkään. Tottakai työkuviot pyörii koko ajan mielessä, onhan kysymyksessä vakituisen työn mahdollinen alku! Ihmekään se olis jos ei yhtään ajatusta herättäis.. Toisaalta oli hyvä että tuli viikonloppu, että sai rauhasta punnita ajatuksia, toisaalta oon ollu niin kärttynen kun ei tietenkään yhtään mitään kuule valintaprosessista.. Huih. Pitäkää mulle peukkuja!! 

(Kuvat iPadilla ja siksi(kin) niin mahdottoman huonolaatuisia )

Soiva lastenlaulukirja

Viime viikonloppuna kyläillessä tutustuin yhteen kivaan kirjauutuuteen: lastenlaulukirjaan, jossa on äänipaneeli. Kirjan kaikki laulut on säestetty pianolla. Säestykset on selkeitä, joten tuttujen laulujen lisäksi uudet on helppo oppia. Olin alunperin itse innostuneempi kirjasta kuin lapset, ja jännitin kiinnostuuko lapset tuosta ollenkaan, mutta kyllä siitä tämän hetken suosikkikirja heti tuli! Huomasin juuri, että kirjasta löytyy myös kuulokeliitäntä. HAH! En usko että sille tulee tarvista ihan pian, mutta kiva lisähän tuollainen on. Kirja on siitäkin mainio että laulut soi yksi kerrallaan, eli ei tule tilannetta että se rimputtelisi pitkiä aikoja yksinään jossain. Sellainen hermostuttaisi varmasti. Eikä kulu patterit turhaan! ;)