Meillekin on tullut kiikku! Tuntuu heti niin omalta, kun tällainen oli lapsuudenkodissanikin. Niin kuin varmaan aika monessa suomalaisessa kodissa on.. Tämä tuli meille puunvärisenä, mutta haluttiin maalata se joksikin muunväriseksi. Arvottiin mustan ja valkoisen välillä (tietenkin), ja näin talvea vasten tuntui tuo valkoinen lopulta paremmalta.. Tyytyväisiä ollaan lopputulokseen! Aloitettiin maalaus tuolla parvekkeella, mutta pian huomattiin että siellä on niin kylmä että maali ei oikein enää pysyny hyvänä.. Jotenki ihme lirua tuli siitä. Sitä se sitten paksuuntu ku toin sen sisälle! Pari iltaa maalattiin tätä tässä olkkarin nurkassa, kun lapset oli laitettu nukkumaan. Aamuun mennessä maali oli jo kuivunut. Vesiohenteinen maali kun ei edes tuoksu millekään.
Onpa nyt kiva keinutella lasten kanssa tässä! Lapsetkin tykkää hurjasti, Tyttö varsinkin aina innoissaan kiipee omin toimin tähän, ja sit kuuluu "kii-kaa-kii-kaa".
Annon tyynyliinakin pääsi virkaansa, joskus juhannuksen jälkeen ostin tän alennusmyynnistä. Näitä on kaksikin, ja lisäksi raidallisia on kaksi, odottamassa uuden sohvan tuloa. Sohvan hankinta on kyllä pitkässä puussa, värin tiedän vain, mutta mallia en yhtään. Tekisi mieli ostaa laatusohva kerralla, eikä mitään vaneri-vaahtomuovisettiä, mutta ne laadukkaammat on heti hintavampia, tietenkin.
Siksikään ei olla paljon kiirehditty sohvan (tai muidenkaan suurempien hankintojen) kanssa koska ei ole mitään tietoa kuinka pitkään täällä asutaan. Nyt on työt täällä, mutta kummallakaan ei ole vakipaikkaa. Minun osaltani tulevat viikot on hurjan jännittäviä, sillä olen hakenut vakipaikkaa näistä tehtävistä joissa nyt olen ollut. Tuntuu, etten välillä edes hengitä kun niin jännittää. Lauantai-aamuna uni karkas kuuden jälkeen. Lapset heräsi seitsemän maissa, ja olin heti valmis nousemaan. Eipä ajatukset ole jättänyt rauhaan päivälläkään. Tottakai työkuviot pyörii koko ajan mielessä, onhan kysymyksessä vakituisen työn mahdollinen alku! Ihmekään se olis jos ei yhtään ajatusta herättäis.. Toisaalta oli hyvä että tuli viikonloppu, että sai rauhasta punnita ajatuksia, toisaalta oon ollu niin kärttynen kun ei tietenkään yhtään mitään kuule valintaprosessista.. Huih. Pitäkää mulle peukkuja!!
(Kuvat iPadilla ja siksi(kin) niin mahdottoman huonolaatuisia )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti