torstai 22. tammikuuta 2015

Vauva-arkea

Omat menot ovat taas nousseet ihan uuteen valoon viimeaikoina. Tuntuu erikoiselta lähteä edes ruokakauppaan, sekin tuntuu jonkinasteiselta saavutukselta. Tänään olen pohtinut aamusta asti, lähtisinkö illalla käymään kirjastossa samalla kun käyn postissa. Kysymys on siitä, että ennätänkö juosta postiin ja marketin vaippahyllyn kautta kirjastoon ja sieltä hurauttaa kotiin ennenkuin vauva tarvitsee taas ruokaa. Ehkä pistän miehen asialle.. Omat menot ei tarkoita sitä että menisin yksin, tottakai vauva on siellä missä minäkin. Ne on niitä muita tavallisia juttuja joita pitää hoitaa ja kaikkea muuta kuin vauvan hoitoa. 

Näin talvisaikaan tuntuu kovin työläältä alkaa syöttämään kesken kauppareissun, kun vauvaa pitäisi riisua ja taas pukea imettämisen jälkeen.. Turvakaukalossa vauva onneksi nukkuu lähes aina, varsinkin kun on auto liikkeellä tai kun kaukaloa kantelee kaupassa, mutta jos kaukalon laskee liian pitkäksi aikaa lattialle, kohta alkaa vauva heräilemään. Joten ei passaa jäädä kuppastelmaan liian pitkäksi aikaa mihinkään! 


Tällä viikolla olen jotenkuten selviytynyt lasten kanssa ulos joka päivä, ja koska tänään on torstai niin sehän tekee neljä päivää peräkkäin! Aika hyvä suoritus? Ruuanlaitto on ollut vähän tuskaisaa, maanantaina hyssyttelin parkuvaa vauvaa toisella kyljellä ja koetin pitää nyytin mahdollisimman kaukana hellasta, ja toisella kädellä sekoittelin ruokaa kattilassa. Oli kyllä hella jälkikäteen sen näköinenkin että siinä oli lihat paistettu ja kaali hämmennelty yhdellä kädellä. Vaan tulipahan ruoka tehtyä. Tiistaina sain perunat kiehumaan ja lohen uuniin mutta porkkanat jäi raastamatta kun piti taas mennä syöttämään. Kolme ja puoliviikkoinen nimittäin harvoin tyytyy muuhun, ainakaan meillä. Kuukauden päästä on varmasti jo ihan eri rytmi, joten turha ottaa ressiä nyt jos ruuanlaitto takkuaa tai pyykkikone ei niin kamalasti pyöri tai lelut on väärissä koreissa.. Ollaan hurjan onnellisia siitä että vauva on kaikenkaikkiaan niin tyytyväinen, kun vain saa syödäkseen sopivasti ja vaipat vaihdetaan kuiviin tarpeeksi usein. Kyllä kai se arkirytmi myöhemmin taas normalisoituu omalla painollaan. :) 

Ja huikeeta, vauvan ensimäiset hymyt sain eilen! <3 neljä kertaa sain houkuteltua pienen hymyn, sen jälkeen alkoi väsyttämään pikkuista. Tänään on taas monet hymyt nähty.. Hurjan suloista! Jo viime viikolla epäilin että vauva hymyili hoitopöydän päällä olevalle hymynaamalle, ja mieskin sanoi samaa. Se kuitenkin oli sellainen "ehkä" hymy koska kun huomasin sen, tilanne oli jo ohi ja epäilin että näinköhän oikein.. Unissaan vauva on toki jo syntymästään hymyillyt. :) sitä suloisuutta..

2 kommenttia:

Toiveettodeksi kirjoitti...

Voimia sinne vauva-arkeen <3 Täällä odotetaan jo kovasti arkea pikkuisen kanssa!

Ninnu kirjoitti...

Kiitos! :) vaikka päivät onkin vähän selviytymistä niin silti ihan ainutlaatuisilta tuntuvat, kun vauva niin nopeasti kasvaa ja kehittyy..