sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Ihana helmikuu!

Sunnuntai. Väsyneen raukee olo koko ajan. Mukavan rentoa. Aamulla T heräsi lasten kanssa ja minä sain nukkua niin pitkään kun nukuttaa. Nukuinkin niin pitkään kun unta riitti! Lopulta kun nousin ja katsoin kelloa, se olikin vasta puoli kymmenen. Ihan uutta mulle! Normaalisti minun pitkään nukkuminen tarkottaa että herään joskus yhdentoista tienoo, myöhemminkin. 




Käytiin lenkillä äsken koko perhe, siellä on aivan upea ilma. Taka-ajatuksena oli että saatais lapset takuuvarmasti nukkumaan, ja hyvin heitä nukuttikin. Poikakin sopii vielä juuri ja juuri toppavaatteissa nukkumaan rattaissa. Kateltiin siinä kävellessä että vielä ei ole sulaa missään, vielä on sen verran pakkasta. Pikkuhiljaa kevättä kohti silti mennään, sen tuo ihana ilma lupaa! Minä en raaskinu pitää aurinkolasejakaan, tuntu että hukkaan menee koko kävely jos ei nää tuota paistetta kunnolla! Lopulta oli kuitenkin pakko, muuten päänsärkyä riittäisi varmaan loppuillaksi.

tiistai 19. helmikuuta 2013

Pomp de Luxin kevät 2013


Vielä reilu viikko, ja pääsen katselemaan ja ihastelemaan Pomp de Luxin uuden malliston ihan livenä! Kuvasto on ollut nähtävillä jo jonkin aikaa, mutta aina on yllätyksiä, että joku vaate näyttääkin paremmalta luonnossa tai päinvastoin. Napsin muutamia ihania kuvastosta.




Tyttömäisiä röyhelöitä ei ainakaan puutu! Rusetit on niin mun juttu, värit on aika erikoisia, mutta ihania! Sopivasti nappeja ja muita yksityiskohtia.





Jäin kaipaamaan poikien puolelle rauhallisempaa linjaa, ei tyttöjenkään vaatteissa ole mitään jättimäisiä nallekuvioita ommeltuna (pilaamaan ihania mekkoja), miksi poikien puolella melkein joka ikisessä vaatteessa on lätkästy selkään/rintapieleen joku hirvee printti?? Kyllä ne muutenkin erottuu poikien vaatteiksi. 


 Tyttöjen puolella tulen olemaan pulassa, kun en haluaisi jättää mitään ostamatta (budjetti kuitenkin rajallinen). Poikien puolella on helppo olla ostamatta, vaan on vaikea löytää mitään TOSI hienoo. Toivottavasti avoimet ovet- tapahtumassa löydän pojallekin jotain superihanaa! :) Olen säästellyt täämän kausien väliajan etten osta  lapsille mitään mikä ei ole pakko, ihanaa kun just nyt huomaan että puuttuu vaatehyllystä vaikka mitä! :)


edit: Kutsut varattu! :) Kahden kuukauden päähän meni ensimmäinen aika, otin sen. Aika pitkään saa odottaa..  Onneksi on Avoimet ovet. 

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Apple iPad mini

Sain eilen kauan toivomani iPadin. Miten voinkin olla näin innoissaan tästä? Tämä on ihan huippukiva laite. Windowsia aina käyttäneenä minusta tuntuu et tästä puuttuu kaikenlaisia näppäimiä (muunmuassa sivunuolet, saisiko niitä lisävarusteina?!? :D) eikä näyttö suostu tottelemaan aina minua... Tosiasiassa en siis osaa vielä käyttää tätä. Isi antoi muutamia alkuvinkkejä, ja kannusti että kyllä tämän kuulemma oppii! :) Ja kun kerroin että pitkään tämän hankkimista sain ehdotella koska tämä on pelkkä viihdelaite, niin ei kuulemma missään nimessä ole! Esimerkiksi karttapalvelu on kuulemma ihan huikea. Eli hyvä ostos oli! Nyt vaan tutustumaan tähän että saa tästä irti kaikkee itselle kiinnostavaa juttua.

Sain minä tähän eilen ladattua sen yhden huipun lastenpelin, Kapun metsä. Ihana! Siinä pelissä pitää esim. syöttää ketulle vadelmia, lapsen pitää laittaa sormi marjan päälle ja vetää sekä ketun suuhun. Toinen kiva on Pojan mielestä se missä tikka hakkaa puuhun kolon, kun naputtaa näyttöä.

Kamera tässä on ihan karmeen huono. Kuvankäsittelyohjelman silti tähän löysin hujauksessa, siellä oli kivoja juttuja kun pikaisesti selasin sitä.

Sitten vähän muihin juttuihin.. Tyttö on oppinut nousemaan lattialta seisomaan ilman että ottaa mistään tukea. Kävely tuen kanssa on sujunut jo jonkin aikaa. Tuen ei tarvitse olla kävelykärry, kaikki käy mikä liikkuu.  Tuolit, potkumopo, koristehevonen... Uuden oppiminen näkyy heti yöunissa. Toissayönä oli sellainen sirkus että huhhuh. Mietin monta kertaa että järki tässä lähtee kun ei saa nukkua! Ei lähtenyt. :D seuraava yö oli jo rauhallisempi. Tyttö on muutenkin ihan erilainen kuin isoveljensä samanikäisenä. Tottakai kaikki lapset on erilaisia, mutta silti. Toista ei kiinnostanut yhtään kukkamultien levitys, toinen kurkottaa pöydälle ja raplaa kukkapurkkia vaikka ei edes näe miten kivoja palloja äidillä on kukkien koristeena. Pääasiassa kuitenkin naurattaa Tytön touhut, mutta tasa-arvon nimissä torun myös Tyttöä, ettei tule paha mieli Pojalle siitä että vain häntä kielletään tekemästä jotain.

Testaampas lopuksi miten kuvan lisääminen onnistuu, jonkin aikaa sai naputella ennenkun minkäänlaista kuvaa sain lisättyä. Tuommoisella minä koetan jatkossa blogata! :)


perjantai 15. helmikuuta 2013

Valkoista ja kiekuraa arpoo

Ihanassa Valkoista ja kiekuraa -blogissa järjestetään arvonta. Allaoleva kuva lainattu sieltä, eikö oo ihana palkinto? Minusta aivan upea! Siihen kuuluu kolme juttua: Saikun itsensä tekemä pannualunen, suloisia kiekurakarkkeja ja enkelinsiivet.


torstai 14. helmikuuta 2013

Ystävänpäivää!

Meiän pikkuystävykset on tänään samikset.


Päiväkoti kutsui "kotilaisten" ystäviä kakkukahveille, käytiin Tytön kanssa aamu siellä leikkimässä. Oli mukavaa! Ja tottakai oli hienoa nähdä, missä lapsukainen aamupäivänsä viettää. :) 


Ystävänpäivästä tulee heti mieleen tämä kaikille hyvin tuttu laulu. Kuunnelkaa.


Hyvää ystävänpäivää jokaiselle!

tiistai 12. helmikuuta 2013

Aamukuvia

Patjarulla muistutti vielä aamulla lastenhuoneen nurkassa viikonloppuvieraasta. Patja olikin ihan liian kauan käyttämättömänä! Toivottavasti tarvitaan sitä taas pian. 

Eilinen hurahti ihan ollessa vaan, sairastuvassa. Tai Tyttö on sairaana, me muut odotellaan et tarttuuko tuo vatsatauti meihinkin. Hain Pojankin kotiin heti kun huomasin että vauva on vatsataudissa. Ennen sitä kuitenkin luulin että Tyttö on laittanut jotain suuhunsa, ja siksi kakistelee! Voi että mua nyt naurattaa! Toinen ressukka kipeänä, ja minä yritän etsiä että mitä ihmettä sinä oot laittanu suuhusi, ei täällä mitään näy! Selkääkin taputtelin että älä nyt tähän paikkaa tukehdu.. Luovutin sitten että no kai sä sen sit nielasit, mitä nyt söitkään.


Kirpparipöytä on nyt ollut muutaman päivän. Tykkään niin tästä! :) Tavaraa ei mene läheskään niin paljon kaupaksi kun viime kerralla, lastenvaatteilla oli selvästi suuri suosio. Naiset haluaa kai sit ostaa uutena.. IKEA-kassi nököttää olohuoneen pöydällä niin kauan kun loosi on vuokralla! ;)




Odotan ihan hirveesti että saisin Me and I -paketin perille! Tilasin reilu viikko sitten perjantaina kutsuilta Boyfriend -farkut. Odotan niiltä AIKA paljon! Kutsuilla kokeilin niitä, mutta koko oli sen verran suuri, että vielä on ihan arvoitus, onko nuo hyvät vai ei. Viime syksynäkin Me and I:lla oli farkut saatavilla, mutta niissä oli ihan liian pienet takataskut mun mieleen. Miten ne tiesikin suurentaa noita? :D


 Kuvat meandi.fi

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Äitin päivä

Kotiäitipäivät on melkein samanlaisia päivästä toiseen. Tämä ei ole valitus! Haluan olla kotona, ahdistaa pelkkä ajatuskin että veisin vauvan päiväkotiin jo nyt. Lähempänä vuoden ikää on ihan ok aloittaa päiväkoti. 

MUTTA. Välillä tylsistyin ihan tosissani tähän. Kotiintulijat ei varmaan erottanu mua olohuoneen matosta. Päässä pyöri vaan: tätäkö tää on päivästä toiseen, onko tässä mitään järkee, miten kotiäitit jaksaa tällasta. Näin päivä mulla menee:

7:50 herätys, päivävaatteet päälle.
8:30 Poika päiväkotiin,
8:40 Aamukahvi tippumaan, aamupala itselle. Lehden luku.
9:00 Tietokone auki, Facebookin uusimmat päivitykset läpi, blogien lukemista.
9:15 Tyttö tahtoo nukkumaan, hän ei jaksa vielä sittenkään herätä, aamupuuro siirtyy myöhemmäksi.
10:00 Pyykit, tiskit, muut sotkut siistiksi.
11:00 Mitä tekis? Tyttö herää, aamupuuro ja pikkuleikkejä.
11:30 Mitäs sitä sit tekis? Lukemista vaikka..
12:00 Tytölle ruokaa. Ulos lenkille.
13:00 Huh, kello on jo yks!
14:00 Kohta vois hakee Pojan kotia. Tytölle välipalaa, itselle kans.
14:50 Päiväkodille.
15:20 T tulee töistä, jippiii! 

Koetin pohtia että mikä kurja tässä mättää, syy on tosi selvä: ihminen tarvitsee liikuntaa. Se vaan on mulle jotenki astetta hankalampaa päästä liikkeelle. Tammikuun alku sujahti nopeasti, kun lenkkeilyä oli kahdesta neljään kertaa viikossa. Nyt meni viikko etten käynyt noiden loskakelien takia ollenkaan. Lisäksi kodin pitää olla siisti että täällä viittii olla. Ennen on ollu melkei ihan sama siivooko kerran viikkon, mut siitäkin voi tehdä itselle haasteen, ilman niitä tulee kyllä hetkessä mökkihöperöksi!

Ihan parasta on tietenkin olla Tytön kanssa, hän on oikea päivänpaiste. Pienenpieni touhuaja. <3 Tiedättehän: koko ajan jotain uutta ja ihmeellistä, myös äitin mielestä! Hän vain nukkuu aika paljon aamusta, kahdet unet, joista jälkimmäiset kestää ainakin puolitoista tuntia, joskus kolmekin tuntia.

Onneksi on kotiäitikavereita, voi pyytää juttuseuraksi kun kyllästyttää! Tai sitten lähteä yksin tai jonkun kanssa kaupungille. Varasin juuri kirpputoripöydän, lauantaina alkaa se, ja viime kerran kokemuksen mukaan siinä riittää mukavasti tekemistä! Kun vaan menis tavaraa kaupaksi niin saisi täytellä! :)

maanantai 4. helmikuuta 2013

Söpöjä!



Tämä päivä on täynnä vaateshoppailuja: aamupäivä hurahti kauppakeskuksessa ja illalla on vaatekutsut. Katselin Lindexiltä ja H&M:ltä päiväkotivaatteita, etsinnöistä ei voi puhua koska tasan tarkkaan tiesin mitä lähdin hakemaan. Muumit vaan on niin suloisia lapsen päällä!  Nuo leggaritkin otin, vaikka yhdessä näyttääkin vähän yöppäriltä. Myyjä sano ettei ole nähnyt kenenkään ostavan noita leggareita pojalle, mallinukellakin oli tyttöjen tunikan ja hameen kanssa nää leggarit, mutta minä halusin nämä silti!

Poika tykkää hurjasti Autot- sadun autoista, luulen että kiukkuisena aamuna pukeminen on silkkaa leikkiä kun saa Salamapaidan päälle! :) 


lauantai 2. helmikuuta 2013

Tuus kevät tännepäin!


Oli ihan pakko saada tämä ihana mekko+leggingsit kesäasu Tytölle. Odotan jo melko malttamattomana kevättä ja kesää! Kuvittelen että pikkunen taapertaa pihalla helmat heiluen.. Voi siihen tietysti mennä aikaa että hän kävelee, mutta eiköhän nyt kuitenkin tämän kevätkesän nimiin opi. Toissapäivänä sattui yksi hieno tilanne. Olin siivoamassa leluja lattialta, ja Tyttö kiipeili mun selästä tukea ottaen seisaalleen. Sitten tunsin että hän päästi irti, ja vilkaisin taakse niin siinä hän seisoi ilman tukea ihmettelemässä jotain lelua. Tilanne kesti ihan hetken, ja sitten hän humpsahti pepulleen maahan. Ei mikään vauva enää. (Paitsi öisin.) 

Minusta on tullut muutenkin ihan liian malttamaton. Huomaan ajattelevani tuon tuostakin: olispa jo kevät, tai helmikuun puoliväli, edes ensi maanantai. Miksei sitä osaa olla tässä hetkessä? Onneksi en ole aina tällainen, moni hyvä hetki menisi muuten ihan hukkaan.