maanantai 27. heinäkuuta 2015

Lelujenvaihtopäivä

Meillä on ehkä vähiten leluja tuntemistani lapsiperheistä, mutta silti niissä riittää sellaisia, joilla ei leikitä. Olen pitänyt paria kassillista leluja lastenhuoneen ylähyllyllä "varastossa". Tänään laitettiin vähiten leikittyjä leluja syrjään ja otettiin tilalle samanverran jemmaleluja leikkeihin. Voi sitä kiljunnan ja intoilun määrää! Loppupäivän leikit on taattu. Äitiä ei paljon kaivattu kun leikit pyörähti käyntiin. Parkkitalo nousi ehdottomaksi suosikiksi, siellä kuului olevan sakkolaput kovasti jaossa.. Yksi itkukin parahti ykskaks, kun hissin naru irtosi leikin tiimellyksessä. Poika huusi äitiä apuun: "hissistä kuului sellainen naps, ja parkkipirkko on siellä jumissa!" En voinut olla purskahtamatta nauruun, voi parkkipirkkoparkaa.. 


Meidän vauva viihtyy kun pääsee lastenhuoneen lattialle tolskaamaan. Ovi on yleensä kiinni sinne, kun en ennätä joka paikkaan vahtimaan mitä vauva laittaa suuhun. Vaikka lelut olisikin koreissaan niin sehän ei ole mikään este vauvalle, ei mene kauaa kun hän on koreja tutkimassa. Nyt hän oli ihan innoissaan kun kerrankin pääsi isojen lasten reviirille! Vaikka eivät hekään siellä leiki, käyvät vain hakemassa leikeissään tarvitsemiaan leluja ja itse leikit on olohuoneessa. 


Jaha, nyt on syöttötuoli päässyt restauroinnin alle, leikkiporat ja -sahat laulaa.. En kestä kun noilla riittää tuota touhua! :D Lasten iloa on niin mahtava seurata. Tätä tämä on nyt varmaan jonkin aikaa eteenpäin, sain viime viikolla vahvistuksen, että hoitovapaani saa työnantajani puolesta jatkua enkä palaakaan syyskuussa töihin. Ilmoitin olevani poissa vielä vuoden eteenpäin. Tottapuhuen olen seuraillut työpaikkailmoituksia uudesta työpaikasta, mutta katson nyt miten tämä arki tästä järjestetään kun en sinne kouluun päässyt. 


Vauva kehittyy huimaa vauhtia. Seurailen muutamia blogeja joissa on samanikäisiä vauvoja, ja kyllä on erilaista eri vauvojen kesken mitä kukin osaa! Toinen osaa sanoa jo "äiti" ja meidän vauva ei juuri jokeltele. Toki päristelee ja kommunikoi paljon muutenkin äänellään mutta varsinaiseen puheeseen menee kyllä vielä pitkään. Sitten liikkuminen on kuitenkin ihan hurjaa täällä, vauva tulee huomenna 7kk ja kävelee tukea vasten jo mennen tullen. Sohvaa vasten kiipeää seisomaan, ja kävelee toiseen päähän. Sohvalla on ollut tähän asti aina aku ankkoja ja satukirjoja, nyt vauva osaa jo ne ottaa käsiinsä ja sitämyöten ne menee suuhun. Viikko sitten nousi kyllä sohvalle mutta käsillään hän piti tiukasti kiinni ettei kaatuisi. Viikon sisällä ryömiminen on myös muttunut karhukävelyksi. Vauhti on sitämyöten lisääntynyt huimasti.. Miten tästä töihin voisi lähteä kun on tuollainen ihme kotona? Ei tule kuuloonkaan. 

5 kommenttia:

Emmi kirjoitti...

Vitsit ku tuo vauva on jo iso!! Ja me ei oo nähty sitä vielä ikinä - pakko siis tulla elokuun aikana käymään! :D

Muksuni Mun kirjoitti...

Me ootetaan teitä!! Tulkaa ennenku teidänkin pieni on jo taapero.. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Voi niitä murusia!<3 t: Ami

Miisu kirjoitti...

On kerkiävä kaveri tämä pienimmäinen nassikka.Eipä siinä uusia leluja tarte kun vanhoistakin saa tauon jälkeen ilon irti.Tullaan varmaan ensi viikolla käymään sielläpäin:)

Muksuni Mun kirjoitti...

Hei tulkaahan!! Ollaan odotettu kovasti. :)