Hetki äitin ja isän omaa aikaa, kun molemmat lapset nukahti vaunuihin ulkona kävellessä. Juteltiin, että nyt on alkamassa se kauan odotettu arki: T:n työt alkaa tiistaina! Pojan päiväkotikin alkaa huomenna, ja minä jään Tytön kanssa kotiin. Helpotti tieto siitä, että kesän korvalla minullekin taitaa olla työt plakkarissa. Nyt nautin täysillä kotiolosta nuoremman kanssa! Koska minä olen tässä kotosalla päivät, Poika saa olla lyhyttä päivää päiväkodissa. Uskon että hänellä ei ole mitään ongelmaa olla vaikka täyttä päivää siellä, selvästi hän kaipaa ikäistään seuraa, ja tekemistä, ettei mene meno villiksi. Parasta tuossa T:n työssä on, että työt loppuu jo kolmen maissa. Siellä kuulemma arvostetaan sitä, että perheellisillä on aikaa olla kunnolla perheensä parissa. Varsinkin lapsiperheessä tuo tuntikin tekee paljon päivässä, kun lapset menee illasta sen verran aikaisin nukkumaan. Viikonloput on tietysti aina vapaata. Kun viikolla on ollut muulla perheellä touhua, toivottavasti minä maltan myös rauhottua perheen kanssa kotiin, enkä ole innoissani lähdössä kaupungille, hoplopiin ja mitä näitä virikkeitä nyt on! ;) Viikonloppuisin saan varmasti omaa aikaa jos niin haluan, tähän mennessä en ole kyllä kamalasti kaivannut sellaista...
Valmistujaisista saadut lahjat on lämmittänyt mieltä. Tykkään niin noista astioista! Kiitos vielä niistä! Juhlat oli ihanat, vaikka taas ihmettelin, miten paljon meillä onkaan läheisiä.. Juhlavieraita oli niin paljon että kaikkia ei millään ennättänyt jututtaa. Mutta jo näkeminenkin pitkästä aikaa sai hymyn huulille koko juhlaporukalle! Oli ihanaa, että niin moni pääsi tulemaan. Nyt jaksaa taas arkea eteenpäin hyvillä mielin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti